Hei Järveläinen
Epäilemättä tuo Siionin virsi on kaunis. Se ei kuitenkaan vastaa minun kysymykseeni: jos kaikki se, mikä minussa on vialla, korjattaisiin, eikö syntyisi niin toinen ihminen, että mikään, mitä hänelle tapahtuisi, ei voisi koskettaa minua omakohtaisesti (paitsi sillä voimalla, millä toisten ihmisten asiat koskettavat meitä -- rajallisesti ehdollisesti -- empaattisia ihmisiä?) Millä tavoin Rawlsin alkuaseman valjujen ihmisen pohjien keskustelut tai päätökset voisivat koskettaa meitä sosiaalisten suhteittemme määräämiä lihasta ja verestä (ja hermokudoksesta) rakennettuja ihmisiä?
Siteeraamasi Siionin virsi ei ole ollenkaan turha. Se on niin kuin kaikki hyvä utooppinen runous omaantuntoon käyvää olemassaolevien olojen kritiikkiä. Se auttaa meitä näkemään köyhässä, rammassa ja jopa moraalisesti raihnaisessa olennossa ihmisen, "meidän kaltaisemme" (Elihu Jobin kirjassa). Rammat nousevat ylös meidän keskellämme. Köyhät veisataan maailmankartalle.
Terho
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment