Järveläinen Terholle: Aika ennen luomista, uskonnon lause: metafora vai kuva?

jarvelainen said...

Tekstissäsi pidot sen kun paranee. Vielä lyhyt kommentti kuolemanjälkeisestä elämästä. Augustinus kysyi, mitä oli ennen kuin aika luotiin. Aikahan on ensimmäinen luotu. Vastaus on, että Jumala ja ikuisuus ja samalla, että ei mitään, koska "ennen" on temporaalinen termi eikä ennen ajan luomista voi olla mitään ennen. Jos asiaa katsoo toisesta suunnasta, myös kysymys kuolemanjälkeisestä elämästä saa vastauksen, että sitä ei ole, koska "jälkeen" on temporaalinen termi ja kuolema merkitsee yksilön ajan loppumista. Kun tämän näkemyksen yhdistää käsitykseen uskonnollisesta kielestä, ollaan mielestäni oikeilla jäljillä. Uskonnollisen kielen ilmaisut ovat metaforia ja kuvia. Itse preferoin sitä, että ne ovat kuvia. Metaforassa on kysymys ominaisuuksien siirrosta. Klassinen, arabien esittämä esimerkki metaforasta on: tämä mies on paska. Kaikki metaforan käyttäjät tietävät, että niin ei ole vaan sen sijaan kahdella asialla on yhteisiä ominaisuuksia. Usko ruumiin ylösnousemukseen ei siirrä vain ominaisuuksia vaan esittää itsensä. Voimme kysyä, mitä luonnollisia ominaisuuksia Sibeliuksen 6. sinfonia esittää tai siirtää itseensä ja vastaus voi olla, että ei mitään. Se esittää itsensä. Samalla tavoin kristilliset uskomukset eivät välttämättä siirrä mitään luonnollisia ominaisuuksia itseensä vaan esittävät pelkästään itseään.

December 4, 2006 12:19:00 AM PST